Välikysymys tavallisten suomalaisten pärjäämisestä arjen kustannusten noustessa

23.10.2026

SDP:n, Keskustan, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Liike Nytin eduskuntaryhmät jättivät 23.10.2026 välikysymyksen tavallisten suomalaisten pärjäämisestä arjen kustannusten noustessa.

Suomalaisten arkea koettelevat polttoaineiden, sähkön, asumisen, ruoan ja terveydenhuollon kohoavat kustannukset. Välttämättömät menot vievät suuren osan monen kotitalouden tuloista. Samalla työttömyys on ennätyskorkealla ja hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ovat heikentäneet monien mahdollisuuksia selvitä päivittäisistä menoista. Hallitus on asettanut tavoitteekseen omassa hallitusohjelmassaan parantaa suomalaisten elintasoa. Sen sijaan sen toimet ovat jääneet hajanaisiksi ja aivan riittämättömiksi tarpeeseen nähden. Samaan aikaan rahaa on riittänyt tehottomaan yhteisöveron keventämisen.

Hintojen nousu ei ole yksin hallituksen aiheuttamaa. Hallitus vastaa kuitenkin siitä, miten sen päätökset vaikuttavat arjen kustannuksiin ja ketkä saavat apua. Myöskään palkansaajien ostovoiman vähittäinen paraneminen ei ole hallituksen ansiota, vaan siihen ovat vaikuttaneet myös työmarkkinoilla sovitut palkankorotukset. Ostovoiman paraneminen ei koske kaikkia suomalaisia samalla tavalla. Erityisen vaikea tilanne on monilla pienituloisilla, työttömillä ja niillä, joiden välttämättömät menot ovat suuret suhteessa tuloihin.

Polttoaineiden kallistuminen tuntuu työmatkoissa, maataloudessa ja kuljetuksissa sekä välillisesti myös ruoan ja muiden tuotteiden hinnoissa. Monilla alueilla oma auto on työssäkäynnin ja arjessa liikkumisen välttämättömyys. Hallituksen 60 miljoonan euron polttoainepaketti on vaikutuksiltaan vaatimaton. Valtiovarainministeriön arvion mukaan työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärän korotus hyödyttää vain pientä osaa verovelvollista, joten suuri osa autoilijoista jää sen ulkopuolelle. Lisäksi hallitus rahoittaa pakettiaan osaksi vähentämällä perusväylänpidon rahoitusta.

Jakeluvelvoitteen tasosta on samaan aikaan käyty hallituksen sisällä julkista kiistaa. Hallitus päätti lisätä velvoitteen täyttämisen joustoja muuttamatta velvoitteen tasoa, mutta ratkaisusta on esitetty hallituspuolueidenkin piirissä arvostelua. Kansalaisilla ja yrityksillä on oikeus tietää, mihin linjaan hallitus on sitoutunut ja aikooko se muuttaa linjaansa.

Sähkön hinnan vaihtelu lisää epävarmuutta erityisesti sähkölämmitteisissä kodeissa. Vaikka sähkön arvioidaan riittävän tulevana talvena normaaleissa toimintaoloissa, kylmät ja vähätuuliset jaksot voivat nostaa pörssisähkön hintoja voimakkaasti. Samalla datakeskusten ja muun suuren sähkönkulutuksen kasvu lisää tarvetta uudelle sähköntuotannolle ja säävarmalle kapasiteetille. Hallituksen on kyettävä osoittamaan, miten se turvaa puhtaan sähkön kohtuuhintaisuuden ja riittävyyden myös tulevina vuosina.

Sairastaminenkin käy monelle entistä kalliimmaksi. Hallitus on korottanut terveydenhuollon asiakasmaksuja ja esittää vuodelle 2027 jälleen korotuksia muun muassa terveyskeskus-, poliklinikka- ja hammashoidon maksuihin sekä uusia maksuja. Samaan aikaan perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon lakisääteinen enimmäisodotusaika on pidennetty kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen. Kun hoitoon pääseminen on vaikeaa ja hoidosta peritään enemmän, vaarana on, että ihmiset lykkäävät avun hakemista tai jättävät hoitoja kokonaan välistä.

Asumismenot ja työttömyys lisäävät monien kotitalouksien epävarmuutta. Hallitus on leikannut toimeentuloturvaa ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon tukea, mikä uhkaa heikentää edullisten asuntojen saatavuutta. Työpaikkoja ei synny etuuksia leikkaamalla. Työttömyysturvan suojaosien poistaminen on heikentänyt mahdollisuuksia parantaa toimeentuloa lyhyillä työkeikoilla ja osa-aikatyöllä. Hallitukselta tarvitaan uskottava kokonaisuus, ei vain erillisiä päätöksiä yksittäisiin kustannuseriin.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Miten hallitus aikoo helpottaa kohonneiden liikkumisen kustannusten takia kamppailevien ihmisten tilannetta eri puolilla Suomea, kun sen lokakuussa sopima polttoainepaketti ei tässä onnistu?

Millaisilla toimilla hallitus aikoo turvata puhtaan, kohtuuhintaisen sähkön riittävän saannin kaikissa tilanteissa sähkönkulutuksen kasvaessa?

Miten hallitus aikoo varmistaa, etteivät nousevat terveydenhuollon asiakasmaksut tai pitkät hoitojonot estä ihmisiä saamasta tarvitsemaansa hoitoa ajoissa?

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta asumisen ja muiden välttämättömien menojen kasvu sekä korkea työttömyys eivät syvennä toimeentulo-ongelmia?

Miten hallitus aikoo tehdä, jotta osa-aikaisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottaminen parantaisi toimeentuloa ja olisi aina kannattavaa?

Jaa sosiaalisessa mediassa